Naksuttimen tarkoitus on merkitä eläimelle se hetki, jolloin se teki jotakin oikein ja palkkio kuten herkku on tulossa. Se korvaa siis perinteisemmin käytetyn hyvä-sanan tai muun kehun, josta palkkio seuraa. Kehua käytetään yleensä myös itse palkkiona, kun taas naksutin ei ole palkkio, vaan se kertoo, että palkkio on tulossa. Se ei siis ole myöskään luoksetulokutsu tai houkutin, eikä keino herättää koiran huomio. Naksutinta käyttäessä tulee muistaa, että naksu=maksu, muuten naksahdus menettää merkityksensä, eikä enää kerro onnistumisen hetkeä. Jokaisesta naksautuksesta tulee siis antaa palkkio, vaikka olisi vahingossa naksauttanut väärällä hetkellä.
Naksutin on pieni, yleensä muovinen laatikko, jonka sisällä on metallinen lätkä, jota painaessa kuuluu naksahtava ääni. Jotkin naksuttimet on varustettu painamista helpottavalla nappulalla. Erilaisista ja eri valmistajien tekemistä naksuttimista voi kuulua hieman erilainen ääni, mutta toiminta- ja käyttö ovat aivan samanlaiset. Aralle eläimelle hiljaisempi naksahdus voi olla parempi ja esim. ulkona kouluttaessa kovempi naksahdus erottuu taustahälystä paremmin. Naksutin on huomattavasti tarkempi, kuin suulla annettu äänimerkki, mutta muitakin äänimerkkejä voi toki käyttää naksuttimen tilalla esimerkiksi käsien ollessa täynnä koulutusvälineitä, hihnoja ja nameja. Tällöin voi naksauttaa kielellään, viheltää lyhyen vihellyksen tai sanoa esim. ”zip” tai ”piip”. Tärkeää on, että äänimerkki on sellainen, jota koira ei kuule muussa yhteydessä. Tämän vuoksi tavallinen kehu tai vaikkapa ”jes” voi olla huono, sillä ihminen sanoo niitä helposti muutenkin jutellessaan eläimelle.
Mitä on naksutinkoulutus?
Naksutinta voi käyttää koulutukseen monella tavalla, mutta sen varsinainen tarkoitus on koulutusmenetelmä nimeltä shaping eli sheippaus (suom. muotoilu). Tämä menetelmä perustuu siihen, että eläin palkitaan aina, kun se tekee jotakin oikean suuntaista, eikä vasta valmiista suorituksesta. Jos esimerkiksi tavoitteena on saada koira makaamaan tietylle alustalle, ensimmäisenä naksautetaan ja palkitaan, kun koira vasta katsoo alustaa, sen jälkeen, kun se ottaa askeleen sitä kohti ja sitten, kun se menee katsomaan sitä jo lähempää. Vähitellen edetään siihen, että koira maka alustalla ja siihen lisätään kestoa ja häiriönsietoa, ehkä jokin käskysanakin. Näin toiminta saadaan motivoivaksi ja palkkioiden tiheys (=vahvistetiheys) pysyy korkeana myös koulutuksen alkuvaiheessa. Tästä päästäänkin kriteeriin.
Kriteeri tarkoittaa sitä, mistä kouluttaja on päättänyt palkita eläintä. Esimerkiksi alustan katsominen on ensimmäinen kriteeri, toinen kriteeri on askeleen ottaminen sitä kohti. Kriteeriä tulee nostaa yksilölle ja tehtävälle sopivassa tahdissa niin, että eläin pysyy motivoituneena työskentelyyn. Kriteeriä ei saisi laskea enää, mikäli eläin jo osaa suorittaa ylemmän kriteerin vaatiman käytöksen. Kuitenkin on muistettava laskea kriteeriä silloin, kun eläin ei suoriudu ylemmästä kriteeristä ja tekee yli 3 virhettä peräkkäin. Myös ympäristöstä tuleva häiriö voi nostaa kriteeriä, jolloin tulisi hieman laskea vaatimustasoa tehtävän suhteen, mikäli koira ei meinaa suoriutua oikein. Jos kriteeriä nostaa liian nopeasti, koira voi turhautua, koulutus ei etene ja usein koira lähtee omiin hommiinsa. Mikäli kriteeriä ei nosta tarpeeksi, käytös saattaa jumittua sille tasolle millä se on, tai eläin saattaa pitää tehtävää liian helppona ja lähteä pois. Sopiva kohta kriteerin nostamiselle on, kun nykyinen kriteeri toteutuu 80% toistoista, eli joitakin virheitäkin saa vielä sattua. Prosentit saat laskettua pitämällä kirjaa kriteereistä, toistomääristä ja onnistuneista toistoista. Onnistunut toisto on sellainen, jolloin olet voinut palkita koiran, eli myös nameja laskemalla voi laskea onnistumisia. Pitkäkestoisissa tai monimutkaisissa suorituksissa sekä arjen elämäntaidoissa kriteerin asettaminen on usein haastavaa, ja usein avuksi tarvitaanmyös muita menetelmiä kuin sheippausta.
Sheippaamalla saadaan kuitenkin muotoiltua monimutkaisiakin käytöksiä, kun ne vain osataan pilkkoa tarpeeksi pieniin palasiin kriteerin avulla. Yhden koulutushetken aikana ei vielä useinkaan tule valmista, vaan koulutus vaatii pitkäjänteisyyttä. Onneksi myös kouluttaja saa kokea onnistumisia aina, kun jokin kriteeri täyttyy!
Commentaires